Tässä aluksi kerron ns rusinavertauksen (Lähde) avulla, miksi Samuli joskus käyttäytyy kuten käyttäytyy. (Unohdan asioita enemmän kuin muut, saatan vaikuttaa epäkohteliaalta. poissaolevalta, tai jopa känniseltä vaikkei näkyvää syytä ole) Tärkeintä on muistaa, etten tee sitä pahuuttani, en vain kykene muuhun, aivovamma ei näy päällepäin.
Rusinavertaus:
Jokainen saa rusinoita vastaamaan päivän aktiivisia tunteja. Rusinat kuvaavat jaksamista. Terveillä ihmisillä rusinoiden määrä on lähes rajaton (esim 1-2pkt). Aivovammaiset saavat päivän toimintoihin vain kourallisen rusinoita (4-5 yksittäistä rusinaa).
Yö on nukuttu huonosti (kuten aina) ja herääminen vaatii jo oman rusinansa. Pitää vääntäytyä ylös sängystä ja keittää kahvit, syödä jotain että voi ottaa lääkkeet (taas menee rusina) pukeutuminen ja peseytyminen on vuorossa sen jälkeen (tämä vie taas rusinan).
Kuten huomaat, asioiden ei tarvitse olla isoja, kun ne vievät jokaisen rusinan yksi kerrallaan. Tavallisesta päivästä selviäminen voi olla minulle niin rasittavaa, kun rusinat on käytetty loppuun jo ennen iltaa, vaikken mitään ihmeempää tekisikään. Se kuinka nopeasti rusinat kuluvat vaikuttaa pitkälle seuraaviin päiviin, jopa viikkoihin. Kuulostaa hurjalta, mutta joudun elämään asiaa todeksi 24/7.
Samuli käyttää n 4 tunnissa saman kapasiteetin, mitä muut n 16 tunnissa. Tämä ilmenee siten että kun em kourallinen rusinoita on loppu, alkaa väsymys, tavallista enemmän unohtua isoja ja pieniäkin asioita, tulla vahinkoja, keskittymiskyky katoaa ja lopuksi tulee hirvittävä päänsärky. Johon ei edes auta mikään.
Hommat toimii kuin humalatilat. Alussa on nousuhumala, on sosiaalinen, iloinen, kaikkien kaveri. Mutta tämän jälkeen tulee laskuhumala. Väsähtää täysin, ei muista sanoja, ei pysty tekemään mitään. Seuraavana päivänä tulee krapula. Ei halua nähdä ketään, kuulla ääniä, valot häiritsee, jopa liike häiritsee.
Samulin haittaluokka on 15 (75%)
Samulilla on useissa pitkissä (usean päivän), lääkäritutkimuksissa todettu, että aivot kuluttavat kahdessa tunnissa saman energian, minkä muilla kahdeksassa tunnissa.
Perustietoa aivovammasta:
Kuka tahansa meistä voi kaatua, pudota tai joutua liikenneonnettomuuteen ja saada sen seurauksena aivovamman. Se on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta, liike-energiasta tai aivoihin tunkeutuvasta esineestä. Aivovamman saa vuosittain arviolta 15 000 −20 000 suomalaista ja sen jälkitilan oireita on vähintään 100 000 henkilöllä. Aivovammasta saattaa jäädä seurauksia, joita kutsutaan jälkitilaksi. Jälkitilalla tarkoitetaan tapaturman välittömien vaikutusten paranemisen jälkeen ilmeneviä pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia. Kun mukaan lasketaan vammautuneen lähipiiri, aivovamma koskettaa noin puolta miljoonaa suomalaista.
Aivovammoja syntyy eniten putoamisten ja kaatumisten seurauksena, liikenneonnettomuuksissa, pahoinpitelyissä tai vapaa-ajan tapaturmissa. Erittäin lievän aivovamman, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu oireettomaksi. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita. Tyypillisimpiä oireita ovat voimakas väsymys, muistin häiriöt, aloitekyvyn heikkeneminen, toiminnan ja ajattelun hidastuminen, sanojen löytämisen vaikeus, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeudet sekä erilaiset fyysiset oireet kuten päänsärky, epilepsia ja erilaiset halvausoireet.
Lähde: Aivovammaliitto
Sekä aivovammat että niiden oireet ovat hyvinkin monimuotoisia ja yksilöllisiä, eikä aivovamma ole älyvamma.
Lisätietoja Aivovammaliitosta
Samulin perussairautena on tapaturmaisesti, 90-luvulla (liikenneonnettomuudessa) saatu aivovamma.
Samulilla saattaa esiintyä puheen tuottamisen, liikkumiseen, muistiin tai käytökseen liittyvää epävarmuutta
Samuli on joutunut opettelemaan KAIKEN alusta alkaen uudelleen,
ml. istumisen, puhumisen, kävelemisen, syömisen, seisomisen, koska
sai onnettomuudessa oikean puolen halvausoireen.
Ns. korkeimmat aivotoiminnot häiriintyvät ensimmäisenä, kun aivoihin kohdistuu häiriö (tässä tapauksessa isku). Näitä "korkeimpia aivotoimintoja" ovat oppiminen ja keskittyminen.
Aivovammapotilaiden vamman laatua ei usein ymmärretä, koska moni aivovammapotilas puhuu ja liikkuu täysin normaalisti eikä vamma näy välttämättä muullakaan tavalla ulospäin. Kuitenkin esimerkiksi potilaan pinna saattaa mennä naurettavista pikkuasioista ilman, että hän pystyy sitä itse kontrolloimaan. Aivovamma on myös työkyvyn kannalta hankala, koska tyypilliseen oirekokonaisuuteen kuuluu poikkeava väsymys tai alentunut rasituksensietokyky, keskittymisvaikeudet ja aloitekyvyn heikkeneminen. Oireistonsa vuoksi vammautuneet pystyvät vain harvoin ajamaan etujaan.
Rusinavertaus:
Jokainen saa rusinoita vastaamaan päivän aktiivisia tunteja. Rusinat kuvaavat jaksamista. Terveillä ihmisillä rusinoiden määrä on lähes rajaton (esim 1-2pkt). Aivovammaiset saavat päivän toimintoihin vain kourallisen rusinoita (4-5 yksittäistä rusinaa).
Yö on nukuttu huonosti (kuten aina) ja herääminen vaatii jo oman rusinansa. Pitää vääntäytyä ylös sängystä ja keittää kahvit, syödä jotain että voi ottaa lääkkeet (taas menee rusina) pukeutuminen ja peseytyminen on vuorossa sen jälkeen (tämä vie taas rusinan).
Kuten huomaat, asioiden ei tarvitse olla isoja, kun ne vievät jokaisen rusinan yksi kerrallaan. Tavallisesta päivästä selviäminen voi olla minulle niin rasittavaa, kun rusinat on käytetty loppuun jo ennen iltaa, vaikken mitään ihmeempää tekisikään. Se kuinka nopeasti rusinat kuluvat vaikuttaa pitkälle seuraaviin päiviin, jopa viikkoihin. Kuulostaa hurjalta, mutta joudun elämään asiaa todeksi 24/7.
Samuli käyttää n 4 tunnissa saman kapasiteetin, mitä muut n 16 tunnissa. Tämä ilmenee siten että kun em kourallinen rusinoita on loppu, alkaa väsymys, tavallista enemmän unohtua isoja ja pieniäkin asioita, tulla vahinkoja, keskittymiskyky katoaa ja lopuksi tulee hirvittävä päänsärky. Johon ei edes auta mikään.
Hommat toimii kuin humalatilat. Alussa on nousuhumala, on sosiaalinen, iloinen, kaikkien kaveri. Mutta tämän jälkeen tulee laskuhumala. Väsähtää täysin, ei muista sanoja, ei pysty tekemään mitään. Seuraavana päivänä tulee krapula. Ei halua nähdä ketään, kuulla ääniä, valot häiritsee, jopa liike häiritsee.
Samulin haittaluokka on 15 (75%)
Samulilla on useissa pitkissä (usean päivän), lääkäritutkimuksissa todettu, että aivot kuluttavat kahdessa tunnissa saman energian, minkä muilla kahdeksassa tunnissa.
Perustietoa aivovammasta:
Kuka tahansa meistä voi kaatua, pudota tai joutua liikenneonnettomuuteen ja saada sen seurauksena aivovamman. Se on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta, liike-energiasta tai aivoihin tunkeutuvasta esineestä. Aivovamman saa vuosittain arviolta 15 000 −20 000 suomalaista ja sen jälkitilan oireita on vähintään 100 000 henkilöllä. Aivovammasta saattaa jäädä seurauksia, joita kutsutaan jälkitilaksi. Jälkitilalla tarkoitetaan tapaturman välittömien vaikutusten paranemisen jälkeen ilmeneviä pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia. Kun mukaan lasketaan vammautuneen lähipiiri, aivovamma koskettaa noin puolta miljoonaa suomalaista.
Aivovammoja syntyy eniten putoamisten ja kaatumisten seurauksena, liikenneonnettomuuksissa, pahoinpitelyissä tai vapaa-ajan tapaturmissa. Erittäin lievän aivovamman, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu oireettomaksi. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita. Tyypillisimpiä oireita ovat voimakas väsymys, muistin häiriöt, aloitekyvyn heikkeneminen, toiminnan ja ajattelun hidastuminen, sanojen löytämisen vaikeus, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeudet sekä erilaiset fyysiset oireet kuten päänsärky, epilepsia ja erilaiset halvausoireet.
Lähde: Aivovammaliitto
Sekä aivovammat että niiden oireet ovat hyvinkin monimuotoisia ja yksilöllisiä, eikä aivovamma ole älyvamma.
Lisätietoja Aivovammaliitosta
Samulin perussairautena on tapaturmaisesti, 90-luvulla (liikenneonnettomuudessa) saatu aivovamma.
Samulilla saattaa esiintyä puheen tuottamisen, liikkumiseen, muistiin tai käytökseen liittyvää epävarmuutta
Samuli on joutunut opettelemaan KAIKEN alusta alkaen uudelleen,
ml. istumisen, puhumisen, kävelemisen, syömisen, seisomisen, koska
sai onnettomuudessa oikean puolen halvausoireen.
Ns. korkeimmat aivotoiminnot häiriintyvät ensimmäisenä, kun aivoihin kohdistuu häiriö (tässä tapauksessa isku). Näitä "korkeimpia aivotoimintoja" ovat oppiminen ja keskittyminen.
Aivovammapotilaiden vamman laatua ei usein ymmärretä, koska moni aivovammapotilas puhuu ja liikkuu täysin normaalisti eikä vamma näy välttämättä muullakaan tavalla ulospäin. Kuitenkin esimerkiksi potilaan pinna saattaa mennä naurettavista pikkuasioista ilman, että hän pystyy sitä itse kontrolloimaan. Aivovamma on myös työkyvyn kannalta hankala, koska tyypilliseen oirekokonaisuuteen kuuluu poikkeava väsymys tai alentunut rasituksensietokyky, keskittymisvaikeudet ja aloitekyvyn heikkeneminen. Oireistonsa vuoksi vammautuneet pystyvät vain harvoin ajamaan etujaan.
| avainasiaa_aivovammasta.pdf |
(c) Samuli Harjuvaara
27.01.2021
27.01.2021
